Musiikkikonsertit

 

Kun gramofonit alkoivat 1800-luvulla yleistyä ja levitä kansan parissa, joku ehti iloita, ettei enää tarvitse uhrata kallisarvoista aikaa konserteissa käymiseen, sillä nyt musiikkia saattoi kuunnella mukavasti kotona!

Aivan näin ei tietenkään käynyt. Popin ja rockin myötä konserttien merkitys 1900-luvulla kasvoi entisestään ja tuli yhä laajempien kansankerrosten huviksi. Enää ei riittänyt kuunnella suosikkikappaleitaan ja -yhtyeitään äänilevyltä: kappaleet piti kuulla livenä ja ennen kaikkia artistit nähdä livenä.

Yleisö aktiivisesti mukana

Siinä missä klassinen musiikki viihtyi kauniissa konserttisaleissa ja yleisö istui paikallaan, olivat populaarimusiikin konsertit erilaisia tapahtumia. Yleisö oli ikärakenteeltaan huomattavasti nuorempaa, eikä todellakaan istunut paikallaan. Konsertti saatettiin pitää pienellä ja nuhjuisella nuorisotalolla, kenties vähemmän hohdokkaassa anniskeluravintolassa. Komeat puitteet eivät olleet yleisölle se pääasia, keikalle aktiivisesti osallistuminen ja mukana olo olivat tärkeitä.

Stadionit, hallit ja festivaalit

Populaarimusiikki toi mukanaan myös isojen nimien maailmankiertueet, jotka saattoivat vetää kymmeniä tuhansia kävijöitä yhtenä iltana stadionille tai muulle isolle areenalle. Paikalla olleita katselijoita eniten puoleensa vetänyt konsertti oli Rod Stewartin konsertti vuonna 1994, uudenvuoden aattona Brasilian Riossa, Copacabana-rannalla. Konsertissa oli arviolta uskomattomat neljä miljoonaa kävijää. Muihin miljoonayleisöihin yksittäisellä konsertilla yltäneitä artisteja ovat muun muassa Jean Michel Jarre, Rolling Stones, AC/DC ja Metallica.

Isot, monipäiväiset festivaalit ovat myös suhteellisen tuore ilmiö sellaisena kuin me ne tunnemme, niiden juuret ovat yleensä 1960-luvulla. Jotkin klassisen musiikin konsertit kuitenkin ovat juuriltaan erittäin vanhoja – esimerkiksi englantilainen Three Choirs Festival järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1719.

Saksan Bonnissa järjestettävä Beethovenfest on järjestetty vuodesta 1845 lähtien. Pohjoismaisen Nordiska Musikdagarinkin juuret ovat jo 1800-luvun lopulla. Näiden rinnalla ensimmäisen kerran päivänvalon vuonna 1969 nähnyt Woodstock tuntuu nuorelta festivaalilta.


Millainen on konserttien tulevaisuus?

Jo elektronisen musiikin murtautuminen valtavirtaan on muuttanut konserttien luonnetta entisestään. Yhä edelleen niitä kuitenkin markkinoidaan artistin tai artistien nimillä, ja yhä edelleen ihmiset ovat valmiita matkustamaan toiselle paikkakunnalle tai toisiin maihin konserttien takia. Siinä mielessä konserttien asema maailman musiikkikartalla on yhä sama, olipa musiikin genre mikä tahansa.

Konserttien merkitys musiikkiteollisuudelle ja artisteille on itse asiassa vain korostunut yhä entisestään. Tämä johtuu levymyynnin pienenemisestä ja itse asiassa koko fyysisen musiikkilevyn vaipumisesta marginaaliin musiikin suoratoistopalveluiden nousun tieltä. Siinä missä vielä edellisen sukupolven nuoriso saattoi ostaa 20 euron hintaan CD-albumin, jossa oli 10 kappaletta, saattaa nykypolvi maksaa 10 euroa kuukaudessa 20 miljoonan kappaleen valikoiman pariin.

Leave a Comment