Oman musiikin luomiseen liittyy paljon tuskaa. Omaa musiikkia voi alkaa luomaan monella eri tavalla. Jotkut osaavat kirjoittaa ja lukea nuotteja. Toiset taas tekevät kaiken korvakuulolta. Molemmat tavat ovat aivan yhtä oikeita ja ammattimuusikoista löytyy molempia tapoja käyttäviä. Osa kappaleista syntyy niin, että päässä alkaa pyörimään melodia. Tätä melodiaa voi sitten tapailla esimerkiksi kitaralla tai pianolla ja mahdollisesti jopa äänittää vaikka puhelimeen. Lyhyestäkin melodianpätkästä voi syntyä erinomainen kokonaisuus. Toiset taas kirjoittavat sanoitukset ensin, koska haluavat kappaleella olevan tietyn teeman. On myös mahdollista tehdä vain joko sanoitukset tai melodia. Maailmasta löytyy paljon sanoittajia ja säveltäjiä, joiden kanssa voi tehdä yhteistyötä.
Tänä päivänä kaikilta löytyy tietokoneet ja muita teknisiä laitteita, joiden avulla musiikin luominen on helpompaa. Ideat voi kirjata välittömästi ylös puhelimelle tai tietokoneella ja kohta jo pääseekin työstämään kappaletta eteenpäin. Oma lukunsa on tietenkin tietokonemusiikki, jolla tarkoitetaan pelkästään tietokoneella luotua musiikkia. Siinä ei siis ole käytetty niin sanotusti oikeita soittimia. Tietokonemusiikista on helppo siirtyä tiskijukaksi, eli dj:ksi. Dj soittaa levyjä klubeilla. Musiikin luomisprosessi on kuitenkin pitkä, olipa kyseessä sitten konemusiikki tai soittimilla äänitetty musiikki. Kun kappale on valmis melodiaa ja sanoituksia myöten, täytyy sitä alkaa miksaamaan. Miksauksen hoitaa yleensä ammattimies, mutta jos miksausta harjoittelee hieman, voi sen tehdä itsekin. Musiikin tekeminen vie rahaa silloin, kun asiat menevät ammattimaisemmiksi. Jos rahat eivät meinaa riittää, on Freedomrahoitus.fi apuna musiikin tuottamisessakin. Yleensä muusikko voi laskea ainakin studioajan kuluihin.
Suomalaiset muusikot käyttävät kvinttiympyrää musiikin luomiseen hyvinkin usein. Kvinttiympyrästä lötyvät duurisävellajit ja myös niitä vastaavat rinnakkaissävellajit järjestettynä sävellajin etumerkinnän, eli ylennysten ja alennusten lukumäärän, mukaan. Kvinttiympyrästä selviää, mitkä sävellajeista ovat ylennyksien ja alennuksien lukumäärän vuoksi helpompia käyttää. Kvinttiympyrä onkin loistava työkalu, jolla pystyy helposti ja tarkasti selvittämään, mihin sävellajiin mitkäkin sävelet kuuluvat. Kvinttiympyrältä voi myös tarkastaa asteikkojen moodit. Musiikissa käytettävät kirjaimet menevät aakkosjärjestyksessä A:sta G:hen kiertävästi. Aloitussävelestä riippumatta G-kirjainta seuraa aina A. Mahdolliset ylennykset ja alennukset tulee kuitenkin tietysti huomioida. Tyypillisen kvinttiympyrän ulkokaarelta löytyvät duurisävellajit ja sisäkaarelta niitä vastaavat luonnolliset mollit.
Kun kappale on kokonaisuudessaan valmis ja miksattu, voidaan sitä alkaa levittämään. Nykyisin suuri osa musiikin levityksestä tapahtuu musiikkipalvelimien, kuten Spotifyn ja iTunesin, kautta. Kuitenkin CD-levyjäkin ostetaan vielä. On siis tärkeää miettiä, miten musiikkinsa haluaa julkaista. Jos artistilla tai yhtyeellä on levy-yhtiö takanaan, he maksavat yleensä musiikin levityksestä ja muusikko saa itselleen provisiot myydyistä tuotteista. musiikki onkin hankala ala, jolla palkat voivat heitellä laidasta laitaan. Muusikot joutuvat monesti tekemään muutakin työtä elantonsa eteen.
